maanantai 15. kesäkuuta 2015

meillekö nollaenergiatalo?

Energia-asiat, ja erityisesti talomme lämmitysmuoto, ovat olleet minulle yksi vaikein asia tässä taloprojektissa. Joku voisi asiaa ihmetellä, sillä valikoituihan rakennusmateriaaliksemme EPS-harkko tai toisinsanoen passiiviharkko. Harkko, josta talomme rakennetaan, on hyvin energiatehokas. Seinien U-arvo tulee olemaan 0,09. Sama U-arvo tulee olemaan myös katolla sekä alapohjalla. Mutta vaikka energiatehokas rakennusmateriaali olikin houkutteleva, ei se ollut meille tässä rakennusprojektissa itseisarvo, pohdittiinhan jossain vaiheessa jopa hirsitalon rakentamista. Mutta kun kerran jo talon runko mahdollistaa vähäisen lämmitysenergian käytön, niin miksi emme pohtisi energiansäästöä myös muilla alueilla?

No ehkä siksi, että se on niin hurjan monimutkaista. Call me old fashioned, mutta olen sen verran tyypillinen nainen, että minua ei jaksa kiinnostaa energiatehokkuusluvut tai oikeastaan mikään mikä liittyy tekniikkaan. Yritin ulkoistaa kaikki tekniset asiat, sisältäen mm. LVI-asiat, miehelleni, mutta hänen kiireisyytensä töiden kanssa ja minun pakkomielteeni pitää kaikki langat käsissä johti siihen, että olin sitten taas tämänkin asian päävastaava. Ahdistus. Luin aikalailla julkaisuja muunmuassa aiheesta lämmitystavat (tämä kun oli kiireellisin päätettävä asia, rakennuslupaa kun ei voi hakea ilman tietoa tulevasta lämmitystavasta), mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Tai no, tiedot karttuivat, mutta mielipiteitä tuntui olevan yhtä monta kuin oli julkaisujakin. Ja aikaa (tai mielenkiintoa) ei ollut tarpeeksi, jotta olisi kaikkien pohjalta pystynyt vahvan mielipiteen luomaan.

Heti rakennusmateriaalin valinnan jälkeen oli selvää, että meille ei tule lämmitystavaksi maalämpöä. Tämä siksi, että lukemani perusteella olin päätellyt, että näin vähän lämmitysenergiaa vievässä talossa maalämpöjärjestelmä ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin (hah, ensin väittää valintoja ohjaavan ekologisuus ja sitten sen päätöksen tekeekin lompakko). Toinen selvä asia meille oli, että meille tulee taloon vesitakka. Vesitakkaa emme valinneet siksi, että haluaisimme talomme ensisijaisesti puulla lämmittää, vaan siksi, että haluamme polttaa talossamme takkaa. No olisimme toki voineet laittaa ihan perinteisen kiertoilmatakan, mutta valitettavasti olen useammastakin paikasta kuullut, että harvassa uudessa talossa voidaan takkaa polttaa ihan huvin vuoksi montaa pesällistä, ilman että koko talo on sen jälkeen pätsi. Ja me haaveilemme takasta juuri siksi, että sitä saisi myös polttaa. Varaavassa takassa on sama ongelma ja lisäksi se sitten säteilee sitä lämpöä paljon pidempään. Eli ei tavallista takkaa meille. Vaihtoehdoiksi jäivät siis vesitakka tai vastaava järjestelmä, jossa veden sijaan kierrätetään lattiaputkistoissa kuumaa ilmaa ts. Tulilattia. Tulilattia kiinnosti kovasti, mutta lopulta kiinnostusta vähensi järjestelmän hinta sekä se, että kuulin järjestelmän hinnan kasvavan myös hurjasti kun lasketaan extra betoni, mikä pitää laskea lattiavaluun isompien putkistojen peittämiseen. Väitettä en alkanut tarkistamaan, mutta lisäksi talotoimittajavalintamme osittain ohjasi pois tuon Tulilattiavaihtoehdon luota. Mutta siis vesitakka on järjestelmänä nerokas, sillä takan lämpöhän siirtyy putkia pitkin isoon vesivaraajaan, josta sitten lämpö tarpeen mukaan johdetaan eri puolille taloa. Takka ei itsessään siis hohkaa kuumaa niin paljon ympärilleen ja samalla ylikuumenna tilaa, jossa se sijaitsee.

Mutta kun osa lämmöstä tulee takasta, niin mistä loput? Pyörittelimme ajatusta poistoilmalämpöpumpusta tai vesi-ilmalämpöpumpusta, aurinkopaneeleista tai ihan vaan sähköstä. Samaan aikaan mietitytti, että kuinka paljon joudumme takkaa polttamaan, paljon puu maksaa, mitä mikäkin muu järjestelmä maksaisi (ja mikä merkki olisi tarpeeksi hyvä) ja mikä nyt ihan oikeasti olisi kaikista ekologisin sekä kustannustehokkain tapa lämmittää juuri meidän talo.

Olin jo päättänyt ottaa toisaalta konsultoinnin nimeltä energiaoptimointi (kuten kerroin tässä kirjoituksessani), jossa minulle olisi laskettu järkevin neljästä itse ehdottamastani lämmitystavasta, kun minuun otti yhteyttä Nikolas Salomaa NollaE nimisestä firmasta. NollaE on nimensä mukaisesti erikoistunut energiatehokkaiden talojen suunnitteluun sekä vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamiseen. Nikolas vakuutti minut siitä, että hän ottaa pallon järkevimmän ja kustannustehokkaimman lämmitystavan laskennassa. Ja ei pelkästään siinä, vaan myös kaikessa muussa, mikä vaikuttaa talomme energiankulutukseen. Tarkoittaen esitystä siitä, että mikä ilmastointilaite meidän kannattaa juuri meidän taloomme asentaa, miten viilennys olisi järkevintä hoitaa, kuinka paljon ja millaista ilmastointikanavaa juuri meidän taloomme olisi järkevää asentaa. Ja että hän ehdottaisi laitteistot juuri sen mukaan mikä on meille järkevintä ja kustannustehokkainta, ilman että hän jälleenmyy niitä ts. on naimisissa maahantuojien kanssa. Olin myyty. Iso taakka putosi harteilta. Nyt olisi joku, joka laskisi puolestani ja jolla olisi oikeasti käytännön kokemusta aiheesta. Joku joka osaisi selittää asiat muullakin tavalla kuin MuTu-periaatteella, ihan oikeisiin lukuihin vedoten. Joku jolle voi soittaa ja kysyä asioita energia-asioihin liittyen.

Me siis tilasimme NollaE:ltä LVI-suunnittelun, energiatodistuksen ja energiasimuloinnin sekä kustannusten optimointi-konsultoinnin.

Tässä kuvassa visualisoidaan meidän talon lämpöhäviöt. Kuvan on tehnyt NollaE.

LVI-suunnitteluprosessi on lähtenyt käyntiin ja lisäksi olemme energia-asioissa olleet Nikolaksen kanssa yhteydessä useita kertoja energiasimulointiin ja kustannusten optimointiin liittyen. Ensimmäiset fiilikset yhteistyöstä ovat erittäin positiiviset. Uskon, että satsaus tähän suunnitteluun säästää meiltä pitkän pennin nyt toteutusvaiheessa sekä koko talon elinaikana.

Kerron asiasta lisää ehdottomasti pitkin tätä projektia, mutta jo nyt uskon, että NollaE:n lupaus siitä, että heidän suunnittelupalkkionsa säästää takaisin moninkertaisena, tulee toteutumaan. Kovasti myös tätä Eko-Essiä kutkuttelee mahdollisuus siitä, että meidän talo saattaisi olla parasta A-luokkaa ainakin energiankulutuksessa :)


8 kommenttia:

  1. Mielenkiinnolla jään seuraamaan teidän valintoja, samaa pohdintaa täälläkin käydään, meillä vaan tulossa eri rakennusmateriaali :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos kiinnostaa. Tosin jos jotain olen nyt aiheesta oppinut, niin jokaiselle talolle ja omistajalle sopii eri ratkaisut. Siksi onkin niin mahtavaa saada konsultointiapua.

      Poista
  2. "NollaE:n lupaus siitä, että heidän suunnittelupalkkionsa säästää takaisin moninkertaisena, tulee toteutumaan..."
    Asia riippuu varmaan aika paljon siitäkin, millaisiin ratkaisuihin olisitte ilman heidän avustustaan päätyneet, ja mikä olisi sitten näiden kahden (teoreettisen) vaihtoehdon ero? Jos sitä eroa olisi ollenkaan?

    Mielenkiinnolla jään minäkin seuraamaan valintoja. Meillä on nyt omassa talossa 241m2 kolmessa kerroksessa. Sähkölasku näyttäisi meillä muodostuvan vuodessa tuohon noin 17-18000 kWh tasolle vuodessa, eli maalämpöpumppu ei kannata liiketaloudellisesti meilläkään (vaikka neliöitä onkin aika reippaasti). Mutta kait me se maalämpöpumppu siitä huolimatta joskus vielä laitetaan (ehkäpä 20v päästä kun ollaan eläkkeellä?)

    Jos maalämpö (ja sen myötä maakylmä) jää pois, niin jäähdytykseen ei taida sen jälkeen oikein muita vaihtoehtoja jäädä kuin ilmalampöpumppu?

    Meillä ei ole nyt ollenkaan jäähdytystä (muuta kuin kylmä kesä plus että on yläkerran terassin ovia pidetty auki aina öisin), ja talon lämmitystarve katosi heti kun ulkolämpötila saavutti noin 12-15 plusasteen rajan, eli aika pitkälti jo huhtikuulla.

    Tuo vesitakka on varmaan talvella aika tehokas, jos sen avulla tekee tarvittaessa vaikka kaiken lämpimän käyttöveden? Mutta pystyykö sitä kesällä käyttämään ollenkaan? Vai tuleeko sitten sisällä liian kuuma ja joutuu käyttämään jäähdytystä tehostetusti, jos haluaa lämmintä käyttövettä kesäisinkin takan avulla tehdä? Toki kesäisin lämpimän käyttöveden voi erittäin edullisesti ja tehokkaasti tehdä aurinkoenergiallakin, ja aion aurinkolämpöpaneelit asentaa itsekin seuraavaksi omaan talooni. Sen jälkeen laitan ehkä vielä aurinkosähköpaneelit myös jossain vaiheessa, jolloin se sähkö - mikä aurinkolämpöenergian jälkeen vielä jää jäljelle, voidaan tehdä aurinkosähköpaneelien avulla, ja kesäisin syntyvän ylijäämäsähkön voi myydä esim. Mäntsälän Energialle samalla sähkön hinnalla mitä itse sieltä ostat. Jolloin vuositason tarkastelussa sähkölaskun kokonaismääräksi taitaa tulla tasan nolla? Jolloin sen jälkeen joudun kyllä itsekin miettimään, että tuleeko se maalämpö meille koskaan, ja jos tulee, niin mikä järki siinä sitten olisi, jos sähkölaskuakaan ei enää ole vuositason tarkastelussa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin että Mika luet tekstin tarkkaan ;)

      No jo nyt ollaan vaihdettu jotain asioita NollaE:n konsultoinnin takia ja kun olemme saaneet niistä laskelmia niin kyllä näyttää euroja (ja energiaa) säästyvän. Lisäksi tullut useita asuinmukavuuteen liittyviä asioita. Kirjoitan niistä sitten vielä erillisen blogitekstin kun siihen pisteeseen päästään. Toki vasta asuttaessa nähdään miten kaikki oikeasti toimii, nythän mennään vielä teorian tasolla.

      Tuosta viilennyksestä. Itseasiassa meille on näillä näkymin tulossa silti maakylmä vaikka maalämpöpumppua ei tulekaan. Tämä vaihtoehto oli minulle uusi ja en moisesta löytänyt netistä aiempia kokemuksia, mutta Nikolas sanoi, että maakylmää varten louhijat voivat porata meille 30m syvän kaivon (ei kuulemma kustannus ole hurja) josta sitten kylmä meille saadaan. Sitten se johdetaan ilmastoinnin kautta ympäri taloa. Ilmalämpöpumppua emme ensisijaisesti halunneet sähkönkulutuksen, usean yksikön ja rumien pömpeleiden takia. no, käytäntö näyttää miten tämä tulee toimimaan :) Viilennys meillä on pakko olla, sillä meillä on 7,5m x 2,4m ikkunaseinä etelään… vaikkakin sitä passiivisesti jäähdyttää 3m syvä katos.

      Vesitakalla olisi tosiaan tarkoitus lämmittää kaikki käyttövesi talvisin. Kesälle siihen on mahdollisesti tulossa tueksi aurinkolämpöpaneelit. Mies on myös kiinnostunut hurjasti aurinkosähköstä, joten katsotaan jos sekin meille joskus tulee.

      Mutta vaikeaa minun on siis näistä asioista mitenkään analyyttisesti kirjoitella kun en ole ammattilainen ja en myöskään tarpeeksi kiinnostunut. Siksi meillä on täysi luotto NollaE:n asiantuntemukseen tässä asiassa ja toivottavasti saadaan heidän neuvoillaan paras mahdollinen talo :)

      Poista
  3. Osut ihan naulan kantaan siinä, että tosi monessa asiassa tuntuu olevan todella vaikea löytää oikeasti asiantuntevaa ja puolueetonta informaatiota. Ja tämä koskee tosi monia rakentamiseen liittyviä asioita. Loppuviimeksi monien ratkaisujen kanssa joutuu menemään oman intuition mukaan, jos loppusuoralla on kaksi yhtä hyvää, mutta hieman toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa. Täytyy vaan luottaa siihen, että intuitio kertoo oikean valinnan. Ja en tietenkään tarkoita sitä, että valinta tehdään ilman perehtymistä asiaan, vaan sitä, kun ollaan vaiheessa, jota on edeltänyt selvitystyö, että valinta on vaan tehtävä.

    Hienoa, että saatte apua energia-asiassa. Se olisi itse kullekin tarpeen. :)

    Suvi / Ripaus unelmapulveria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kai se johtuu siitä, että mielipiteitä on yhtä monia kuin ihmisiäkin? Ja jos on yhtään oma elanto asiassa kiinni, niin tuppaa mielipide kääntymään puolueelliseksi… Ja lisäksi mistä asiasta on vahvin tieto, niin sitä mieluiten muillekin markkinoidaan. Itse ihmettelen ihmisten tarvetta puolustella omia valintojaan. Ihan kuin jonkun toisen poikkeava valinta olisi itseltä pois? Tämä toistuu vanhemmuusmaailmassa ja näköjään myös rakennusmaailmassa ;)

      Ja liputan intuition puolesta. Loppujen lopuksi valinta pitää perustaa johonkin.

      Jos kaipaatte apua noiden energia-asioiden suhteen niin lämpimästi voin NollaE:tä suositella. Varmaan jo ihan tiedustelupuhelulla saa hyviä vinkkejä ;)

      Poista
  4. Tulilattiassa lattiavalu on hiukan paksumpi kuin normaalisti, mutta putketkin ovat paksumpia kuin vesikiertosysteemissä ja vievät tilavuudeltaan enemmän tilaa betonin seassa= Betonin menekki siis about sama.
    Ero on ajatustavassa radikaali, vesikierrossa vesi viedään rakenteisiin ja tulilattiassa sieltä pois!
    Mä oon sitämieltä, et on parempi kun vettä ei rakenteissa ole eikä tule. Meillä tulilattia toiminu moitteettomasti nyt neljättä vuotta.
    Itekkin oon huomannu miten vaikea on saada puolueetonta infoa eri vaihtoehdoista ja netti on pullollaan kaikkia pelottelujuttuja uusista tulokkaista markkinoilla, niinku just tulilattiasta esim, tai näistä eps valumuottiharkkotaloista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tarkennus betonimenekkiin liittyen. Tätä tämä on, että ei puolueetonta mielipidettä ja faktaa ole helppo löytää.

      Mutta tulilattian periaatehan taitaa silti olla aika erilainen kuin vesitakan. Vesitakalla lämmitetään myös käyttövettä ja tulilattialla vain taloa, eikö? Meillä lämmitetään tällä hetkellä kaikki käyttövesi (ja siis myös talo) takalla. Sähkövastus on vesivaraajasta kokonaan kiinni. Sähkönkulutus on siis jotain 800kWh paikkeilla 163m2 talossa.

      Poista

On mukava kuulla sinusta